KD:n eduskuntavaalien 2007 sloganina oli "usko tai älä". Se oli tarkoitettu itseironiseksi, mutta myös sisällöllisestä monimerkityksisyydestä huolimatta osuvaksi. Media haukkui sloganin lyttyyn, syyttäen perinteiseen tapaansa KD:ta uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.
Otsakkeena oleva teksti ei ole käännös KD:n 2008 kunnallisvaaliteemasta. Suomeksihan tuo tarkoittaisi suunnilleen "pyydän sinua uskomaan!". Teksti on Yhdysvaltojen yhden presidenttiehdokkaan vaalisivuston etusivulla olevan tekstin boldattu aloituslause.
Arvaatko kenen?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uskonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uskonto. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. toukokuuta 2008
sunnuntai 20. huhtikuuta 2008
Uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.
Mielestäni uskonnon ja politiikan sekoittamista tulisi välttää. Hyvä uudistus olisi, jos puolueet lopettaisivat kirkollisvaaleihin sekaantumisen omilla listoillaan.
torstai 6. maaliskuuta 2008
Uskonnolla jatketaan
Jo kolmas uskontoa käsittelevä blogiteksti lähes peräperään. Mikähän lie, kausi menossa?
Ainejärjestö puolueen sähköpostilistalla oli kuitenkin tullut kutsu suureen väittelyiltaan ensi viikon perjantaina. Yksi väittelyn aiheista on muusikko Joel Melasniemen ja kappalainen Eivor Pitkäsen välillä aiheesta onko uskontoja kunnioitettava?
Kysymys on absurdi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa olisi johdonmukaista jatkaa kysymyksillä onko etnistä ryhmää kunnioitettava?, onko seksuaalista suuntausta kunnioitettava? sekä onko aatteellista tai poliittista vakaumusta kunnioitettava? Aion mennä kyseiseen tilaisuuteen kuuntelemaan, sekä mahdollisesti esittämään edellä olevat kysymykset.
Kiihkoateisti Dawkinsin pseudotieteellisessä teoksessa Jumalharha esitetty ajatus maltillisista kirkkokunnista kiihkoainesten suojelijana lienee kysymyksen taustalla. Voin myöntää etten tunne ajatuksen historiaa pidemmälle, mutta tiedän sen olevan tieteellisen tutkimuksen valossa väärä. Maltillisten kirkkokuntien tukeminen vähentää tutkimusten mukaan uskonnollisen aineksen radikalisoitumista, uskontojen sortaminen puolestaan lisää sitä.
Kuvitteleeko joku tosissaan, että moniarvoinen yhteiskunta voi toimia, jos kukaan ei kunnioita toisin ajattelevia?
Ainejärjestö puolueen sähköpostilistalla oli kuitenkin tullut kutsu suureen väittelyiltaan ensi viikon perjantaina. Yksi väittelyn aiheista on muusikko Joel Melasniemen ja kappalainen Eivor Pitkäsen välillä aiheesta onko uskontoja kunnioitettava?
Kysymys on absurdi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa olisi johdonmukaista jatkaa kysymyksillä onko etnistä ryhmää kunnioitettava?, onko seksuaalista suuntausta kunnioitettava? sekä onko aatteellista tai poliittista vakaumusta kunnioitettava? Aion mennä kyseiseen tilaisuuteen kuuntelemaan, sekä mahdollisesti esittämään edellä olevat kysymykset.
Kiihkoateisti Dawkinsin pseudotieteellisessä teoksessa Jumalharha esitetty ajatus maltillisista kirkkokunnista kiihkoainesten suojelijana lienee kysymyksen taustalla. Voin myöntää etten tunne ajatuksen historiaa pidemmälle, mutta tiedän sen olevan tieteellisen tutkimuksen valossa väärä. Maltillisten kirkkokuntien tukeminen vähentää tutkimusten mukaan uskonnollisen aineksen radikalisoitumista, uskontojen sortaminen puolestaan lisää sitä.
Kuvitteleeko joku tosissaan, että moniarvoinen yhteiskunta voi toimia, jos kukaan ei kunnioita toisin ajattelevia?
Kohtaaminen Krishna-munkin kanssa
Olin tänään matkalla haastatteluun (Jyväskylän ylioppilaslehti joka myös Jylkkärinä tunnetaan haastatteli minua lyhyttä juttua varten) kun Kauppakadun yläpäässä törmäsin suomalaiseen Krishna-munkkiin. Munkki tarjosi minulle pitkään kirjoja tai luomukeksejä ostettavaksi.
Valitettavasti minulla ei ollut rahaa, olisin muuten ostanut jonkun jumalaisen gurun kirjoittamia ajatuksia sisältävän kirjan. Huomattuaan ettei saa kirjaa myydyksi, siihen asti kohtelias munkki käveli nopeasti pois sanaakaan sanomatta.
Tutkimusten mukaan uskonnollinen monimuotoisuus lisää ihmisten kiinnostusta hengellisyyttä kohtaan. Samaan tapaan kuin nykypäivän monopolisoitu politiikka ei kiinnosta kansalaisia, yhden valtionkirkon asema vie kiinnostuksen ihmiselle luonnollista hengellisyyttä kohtaan.
Vaihtoehdot lisäävät kokonaiskysyntää, minkä todistaa hyvin Yhdysvallat, joissa ei ole koskaan ollut valtionkirkkoa. Tuoreimman The Economistin artikkeli aiheesta.
Uskonnollisen monimuotoisuuden hyväksyminen on edellytys sille, että tulevaisuuden (entistäkin) sekulaarimmassa yhteiskunnassa uskonnonvapautta ylipäänsä kunnioitetaan.
Valitettavasti minulla ei ollut rahaa, olisin muuten ostanut jonkun jumalaisen gurun kirjoittamia ajatuksia sisältävän kirjan. Huomattuaan ettei saa kirjaa myydyksi, siihen asti kohtelias munkki käveli nopeasti pois sanaakaan sanomatta.
Tutkimusten mukaan uskonnollinen monimuotoisuus lisää ihmisten kiinnostusta hengellisyyttä kohtaan. Samaan tapaan kuin nykypäivän monopolisoitu politiikka ei kiinnosta kansalaisia, yhden valtionkirkon asema vie kiinnostuksen ihmiselle luonnollista hengellisyyttä kohtaan.
Vaihtoehdot lisäävät kokonaiskysyntää, minkä todistaa hyvin Yhdysvallat, joissa ei ole koskaan ollut valtionkirkkoa. Tuoreimman The Economistin artikkeli aiheesta.
Uskonnollisen monimuotoisuuden hyväksyminen on edellytys sille, että tulevaisuuden (entistäkin) sekulaarimmassa yhteiskunnassa uskonnonvapautta ylipäänsä kunnioitetaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
