Pääsiäismuistoja

Pääsiäislauantaina pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kuuntelemaan livenä Giovanni Battista Pergolesin mestariteosta Stabat Mater. Pergolesin versio Stabatista on ollut minulle henkilökohtaisimpia teoksia aina pääsiäisestä 2000, jolloin ensimmäistä kertaa kuulin sen aloitusosion Classic FM:n listaohjelmassa.

Seuraavana päivänä kävin ostamassa sen levyllä.

Pergolesi oli kuollessaan 26-vuotiaana tulevaisuuden lupaus, tunnettu ennen kaikkea koomisista oopperoistaan. Viimeisenä työnään sävelletty Stabat Mater oli tilaustyö San Luigi di Palazzon veljeskunnalle. Munkkien mielestä lopputulos oli kuitenkin liian hilpeä, eivätkä he sitä ottaneet käyttöön.

Pergolesin Stabatissa on monta erinomaisen koskettavaa osaa. Elämäniloiset, jopa hilpeät osat vuorottelevat saumattomasti synkkien ja surullisten kanssa. Kaiken kruunaa viimeinen quando corpus morietur jonka surumielinen seesteisyys saa aina kylmät väreet liikkeelle.

Kuolevan tulevaisuuden lupauksen viimeisissä sanoissa on valtavaa vilpittömyyttä, rehellistä kohtaloon taipumista ilman katkeruutta. Kun ruumiini kuolee, suo sielulleni annettavan Paratiisin kunnia.

Jos joskus käyttäisin niin perihienostelevaa termiä kuin puhutella, sanoisin että kohta on aina puhutellut syvästi minua. Jos nyt joutuisin luopumaan maallisesta vaelluksestani, voisinko olla yhtä seesteinen ja nöyrä? Minä joka en todellakaan ole oman aikani (enkä ehkä tulevaisuudenkaan :) nero ja suuri lupaus?

Takki tyhjeni

Oulun keikka vei mehuja, vaikka oma osuuteni olikin varsin pieni. Illan yleisötilaisuus toi mukanaan sekä pettymyksiä että onnistumisia. Noin 100 hengen yleisö oli minulle pieni pettymys. Sen sijaan 14 uutta jäsentä oli tuosta määrästä loistava saavutus!

Kiitokset valtavasta työstä kuuluu toiminnanjohtajallemme Lauralle, sekä Oulun energisille naisillemme Ennille ja Riitalle!

Kokonaisuuteen ei todellakaan voi siis olla pettynyt, etenkin kun kaiken ohella pidettiin mielestäni hyvä hallituksen kokous, jossa oli myös aikaa keskusteluille. Seuraava hallitus+yleisötapahtuma onkin sitten 17.5. Joensuussa. Ajatuksia siitä kuinka tapahtumasta saadaan vielä hienompi ja spektaakkelimaisempi on jo paljon joten odotettavissa on hieno ilta!

Sitä ennen tällä viikolla tapaamme eduskuntaryhmämme Helsingissä. Aiomme olla liekeissä kun esittelemme kunnianhimoiset tavoitteemme ja tarjoamme uudenlaista yhteistyökuviota kansanedustajillemme.

Loppuun vielä muistoja 10 vuoden takaa. 10 vuotta sitten Nightwish oli julkaissut ensimmäisen albuminsa (joka löysi tiensä lähes välittömästi myös omaan hyllyyni) ja veti myös Jyväskylässä keikan yhdessä toisen tulokasbändin, Children of the Bodomin kanssa.

The Carpenter on yksi Nightwishin alkutaipaleen hienoista biiseistä.