Näiden vuosien aikana on tullut istuttua monella hyvällä luennolla. Valitettavasti huonojen luentojen määrä on ollut ehkä kaksikymmenkertainen. Hyvän luennon erottaa huonosta kaksi asiaa. 1) Esiintyminen on mukaansatempaavaa ja 2) sisältö naulaa ajatukset kiinni siihen, mitä on tapahtumassa.
Hyvän luennon jälkeen on aina tunne, että ei ole olemassa parempaa tapaa kuluttaa aikaa. Hyvästä luennosta saa ajatuksia, oli aihe mikä tahansa.
Hyvä luento (Gilbert on psykologian professori Harvardista)
Video ei näy kaikilla selaimilla, joten löydät sen myös täältä
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
sunnuntai 20. huhtikuuta 2008
Rööki ja ympäristö
Karpela ihmetteli salatupakoinnistaan noussutta kohua. "Puhuttaisiin ennemmin vaikka ympäristöstä", Karpela tuumasi. Hei Tanja, ympäristöstä puhutaan jo! Et vain liene kiinnittänyt siihen riittävää huomiota.
Tosiasia on, että omasi ja muiden terveyden lisäksi tupakointi tuhoaa myös ympäristöä. Tupakkaa kasvatetaan pelloilla subtrooppisissa ja trooppisissa olosuhteissa. Vaikka sademetsiä ei olisikaan kaadettu juuri tupakanviljelyn takia, vie tupakan viljely tilaa joko ruuan tuotannolta tai vapaalta luonnolta.
Viljelyn lisäksi tupakka kuivataan, jauhetaan ja pakataan, kuljetetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen Suomeen kaupan hyllylle, minkä jälkeen ne poltetaan savuna, hiilidioksidina ja myrkkyinä ilmaan.
Tosiasia on, että omasi ja muiden terveyden lisäksi tupakointi tuhoaa myös ympäristöä. Tupakkaa kasvatetaan pelloilla subtrooppisissa ja trooppisissa olosuhteissa. Vaikka sademetsiä ei olisikaan kaadettu juuri tupakanviljelyn takia, vie tupakan viljely tilaa joko ruuan tuotannolta tai vapaalta luonnolta.
Viljelyn lisäksi tupakka kuivataan, jauhetaan ja pakataan, kuljetetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen Suomeen kaupan hyllylle, minkä jälkeen ne poltetaan savuna, hiilidioksidina ja myrkkyinä ilmaan.
Uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.
Mielestäni uskonnon ja politiikan sekoittamista tulisi välttää. Hyvä uudistus olisi, jos puolueet lopettaisivat kirkollisvaaleihin sekaantumisen omilla listoillaan.
perjantai 18. huhtikuuta 2008
Ajatuksia viikon lopuksi
Blogin päivitystahti on selvästi hidastunut. Töissä oli jälleen kiireinen viikko, eikä ympäröivän yhteiskunnan tarkkailulle jäänyt liialti aikaa. Kristillisdemokraattisen nuorisojärjestön kehittäminen vaatisi paljon nykyistä enemmän aikaa, energiaa tekijöitä - ja miksei rahaakin.
Joka asiassa pitäisi pyrkiä tekemään parhaansa niillä voimavaroilla, jotka on annettu. Myös KD Nuorissa on kohta kevätkausi takana, ja kesän aikana on taas aikaa istua auringossa, juonia uusia kuvioita ja latautua.
Aiomme pistää toimiston uusiksi - vähän maalia tylsän valkoisiin pintaoihin ja muutama uusi kaluste, joiden jälkeen käsissä pitäisi olla jälleen hieman enemmän ajattelemaan houkutteleva ja toimintaan kannustava tila.
Pienistä askelista syntyy pitkä polku.
Joka asiassa pitäisi pyrkiä tekemään parhaansa niillä voimavaroilla, jotka on annettu. Myös KD Nuorissa on kohta kevätkausi takana, ja kesän aikana on taas aikaa istua auringossa, juonia uusia kuvioita ja latautua.
Aiomme pistää toimiston uusiksi - vähän maalia tylsän valkoisiin pintaoihin ja muutama uusi kaluste, joiden jälkeen käsissä pitäisi olla jälleen hieman enemmän ajattelemaan houkutteleva ja toimintaan kannustava tila.
Pienistä askelista syntyy pitkä polku.
tiistai 8. huhtikuuta 2008
Lisää yhteiskunnasta vieraantuneita
JYY julkaisi tänään kannanoton, jonka keskiössä oli yliopistojen uuden säätiömallin epäkohdat. Olin monessa kohtaa eri mieltä (pääosin itse kirjoittamani) kannarin kanssa. Ulkopuolisen rahoituksen mahdollistaminen on suurimpia positiivisia uudistuksia, mitä viime vuosina on yliopistomaailmassa nähty. Ylioppilasliikkeen ei tulisi olla kaiken uuden jarru, vaan tuoda uusia aloitteita ja vähintäänkin kertoa, kuinka asiat tulisi korjata.
JYY ei tätä mainetta kuitenkaan ansaitse. Kriittisyyden pelko ei saa estää ottamasta kantaa silloin kun esitetyissä uudistuksissa olevat puutteet uhkaavat tärkeäksi kokemiamme arvoja, kuten yliopistojen autonomiaa. Olen varma, että ylioppilaskuntamme hallitus tulee esittämään kuluvan vuoden aikana vielä monta uutta, rakentavaa aloitetta. Rakentavat aloitteet valitettavasti jäävät useimmiten huomaamatta virheitä kyttääviltä ylioppilaskunnan kriitikoilta.
Yksi kriitikoista, Antti Vesala, kirjoittaa blogissaan mm. seuraavaa JYYn mukaan
"Heviä shittiä" on jättää kahden kannarista otetun lainauksen välistä pois se boldattu osa, jossa mekanismi on selitetty. Kyse ei ole millään muotoa liukkaasta pinnasta, vaan suorasta argumentista: lisääntynyt riippuvaisuus yksityisestä rahoituksesta yhdessä päätösvallan yliopiston ulkopuolelle de facto luisumisen kanssa herättää epäilyksiä jokaisessa. Noh, paitsi tietysti kokoomuslaisissa.
"Heviä shittiä" on myös antaa ymmärtää, että yliopistojen yksityinen rahoitus avaan jonkin uuden renessanssin ajan Suomessa. Tai että tehokas talous on kiinni mahdollisuudesta ostaa paikkoja yliopistojen hallituksissa.
Yliopistoille rahoituspohjan laajeneminen myös muihin tahoihin kuin valtioon on pelkästään positiivinen asia. Yliopistot tarvitsevat julkisen lisäksi myös yksityistä rahaa. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
JYY ei tätä mainetta kuitenkaan ansaitse. Kriittisyyden pelko ei saa estää ottamasta kantaa silloin kun esitetyissä uudistuksissa olevat puutteet uhkaavat tärkeäksi kokemiamme arvoja, kuten yliopistojen autonomiaa. Olen varma, että ylioppilaskuntamme hallitus tulee esittämään kuluvan vuoden aikana vielä monta uutta, rakentavaa aloitetta. Rakentavat aloitteet valitettavasti jäävät useimmiten huomaamatta virheitä kyttääviltä ylioppilaskunnan kriitikoilta.
Yksi kriitikoista, Antti Vesala, kirjoittaa blogissaan mm. seuraavaa JYYn mukaan
Säätiömalli mahdollistaisi ulkopuolisen rahoituksen...
mikä kuitenkaan ei ole hyvä asia, koska se...pahimmillaan johtaa yliopistojen läpikaupallistumiseen ja sivistysperinteen sammumiseen.Vanha kunnon liukkaan pinnan todistelu unohtaa tietenkin kertoa, millä mekanismilla tämä tapahtuisi. Sivistysperinteen sammumisella pelottelu on sentään jo aikamoisen heviä shittiä.
"Heviä shittiä" on jättää kahden kannarista otetun lainauksen välistä pois se boldattu osa, jossa mekanismi on selitetty. Kyse ei ole millään muotoa liukkaasta pinnasta, vaan suorasta argumentista: lisääntynyt riippuvaisuus yksityisestä rahoituksesta yhdessä päätösvallan yliopiston ulkopuolelle de facto luisumisen kanssa herättää epäilyksiä jokaisessa. Noh, paitsi tietysti kokoomuslaisissa.
"Heviä shittiä" on myös antaa ymmärtää, että yliopistojen yksityinen rahoitus avaan jonkin uuden renessanssin ajan Suomessa. Tai että tehokas talous on kiinni mahdollisuudesta ostaa paikkoja yliopistojen hallituksissa.
Yliopistoille rahoituspohjan laajeneminen myös muihin tahoihin kuin valtioon on pelkästään positiivinen asia. Yliopistot tarvitsevat julkisen lisäksi myös yksityistä rahaa. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
torstai 3. huhtikuuta 2008
Pohjoismaista yhteistyötä
Töissä on ollut melko kiireinen viikko. Kiirettä lisäsi kummasti keskiviikkoillan sähkökatkos, josta ylioppilaskunnan serveri ei vielä tätä kirjoittaessa ole toipunut. Samaan aikaan toisaalla Autonominen tiedekunta oli laajentanut toimintaansa. Anarkistien kritiikin kohteeksi joutui myös ylioppilaskuntamme.
Talonvaltaajien toimintaa on vaikea hyväksyä. Paikat oli sotkettu ja särjetty yliopiston käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa. Valtaajien toiminnassa näkyy kirkkaasti yhteiskunnasta vieraantumisen tuntomerkit. Autonomisen tiedekunnan Manifestin kärki ampuu suurelta osin ohi ja perustuu väärään tietoon.
Kun joku väittää, että ylioppilaskunta tarjoaa "ainoastaan maksullista toimintaa" ja "ainoastaan yliopiston järjestöille", on vaikea olla suuttumatta. Ylioppilaskunnan toiminnasta merkittävä osa on maksutonta. Sitä paitsi kaikki joka tapauksessa katetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla, joten on vain reilua, että kalliimmissa tapahtumissa osallistujat tulevat kustannuksiin vähän suuremmalla osuudella.
Ylioppilaskunnan ryhmien toimintaa ei missään säännössä rajata koskemaan ainoastaan ylioppilaskunnan jäseniä. Mikään ei ole estänyt Valtaajia perustamasta järjestöä, joka tarjoaa (vaikka sitä paljon puhuttua kulttuuri)toimintaa ilmaiseksi koko kaupungille. Ja siihenkin löytyy tukea ylioppilaskunnalta.
Yhteiskunnasta vieraantuneet eivät edes ole yrittäneet, mutta haluavat silti sanoa, ettei mikään toimisi, vaikka olisinkin yrittänyt. Kaikki me yritetään perustella toimintamme ylevillä päämäärillä, vaikka taustalla olisi vain laiskuutta ja vieraantumista.
Niin, sitä pohjoismaista yhteistyötä saadaan viikonloppuna, kun menemme Kööpenhaminaan pohjoismaiden kristillisdemokraattisten nuorten (KDUN) kokoukseen. Jännittää nähdä, mitä tästä yhteistyöstä on saatavissa irti. Jotain konkreettista, toivoisin.
Lupaan raportoida matkasta ensi viikolla.
Talonvaltaajien toimintaa on vaikea hyväksyä. Paikat oli sotkettu ja särjetty yliopiston käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa. Valtaajien toiminnassa näkyy kirkkaasti yhteiskunnasta vieraantumisen tuntomerkit. Autonomisen tiedekunnan Manifestin kärki ampuu suurelta osin ohi ja perustuu väärään tietoon.
Kun joku väittää, että ylioppilaskunta tarjoaa "ainoastaan maksullista toimintaa" ja "ainoastaan yliopiston järjestöille", on vaikea olla suuttumatta. Ylioppilaskunnan toiminnasta merkittävä osa on maksutonta. Sitä paitsi kaikki joka tapauksessa katetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla, joten on vain reilua, että kalliimmissa tapahtumissa osallistujat tulevat kustannuksiin vähän suuremmalla osuudella.
Ylioppilaskunnan ryhmien toimintaa ei missään säännössä rajata koskemaan ainoastaan ylioppilaskunnan jäseniä. Mikään ei ole estänyt Valtaajia perustamasta järjestöä, joka tarjoaa (vaikka sitä paljon puhuttua kulttuuri)toimintaa ilmaiseksi koko kaupungille. Ja siihenkin löytyy tukea ylioppilaskunnalta.
Yhteiskunnasta vieraantuneet eivät edes ole yrittäneet, mutta haluavat silti sanoa, ettei mikään toimisi, vaikka olisinkin yrittänyt. Kaikki me yritetään perustella toimintamme ylevillä päämäärillä, vaikka taustalla olisi vain laiskuutta ja vieraantumista.
Niin, sitä pohjoismaista yhteistyötä saadaan viikonloppuna, kun menemme Kööpenhaminaan pohjoismaiden kristillisdemokraattisten nuorten (KDUN) kokoukseen. Jännittää nähdä, mitä tästä yhteistyöstä on saatavissa irti. Jotain konkreettista, toivoisin.
Lupaan raportoida matkasta ensi viikolla.
perjantai 28. maaliskuuta 2008
Äläpäs nyt Matti...
Tämän päivän Hesarissa pääministeri Vanhanen moittii mediaa siitä, että se pitää esillä yhteiskunnan huono-osaisia, vaikka keskivertoporukalla menee entistä paremmin.
Matti on oikeassa sanoessaan, että tilastojen mukaan suurimmalla osalla menee taloudellisesti entistä paremmin. Se ei silti tarkoita etteikö sillä vähemmistöllä, jolla menee huonosti, menisi entistäkin huonommin.
Valitettavasti suomalainen politiikka palkitsee hallituksen, joka parhaiten lisää juuri yhteiskunnan enemmistön vaurautta. 1990-luvulta alkaen enemmistö on vaurastunut vuosi vuodelta. Samalla on kuitenkin tosiasia, että pahoinvoivilla menee vuosi vuodelta huonommin.
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet. Siinä muutama ryhmä, jonka toimeentulo heikkenee muutamista lähinnä kosmeettisista parannuksista huolimatta. Hyvä esimerkki on opiskelijat, joiden opintorahan korotus (15% elokuun alusta) ei tuo opiskelijan ostovoimaa edes vuoden 1992 (edellisen korotuskerran) tasolle. Samalla opiskelijaruuan tuottajille annettiin oikeus nostaa opiskelijaaterian hintaa. Toisesta taskusta sisään, toisesta ulos.
Mutta hei, mehän nostettiin opintorahaa!
Valitettavasti Suomessa ei jatkossakaan voiteta vaalja kertomalla kuinka paha olo osalla suomalaisia on. Toivottavasti media ei kuitenkaan unohda heitä, vaikka hallitus siihen haluaa painostaa.
Matti on oikeassa sanoessaan, että tilastojen mukaan suurimmalla osalla menee taloudellisesti entistä paremmin. Se ei silti tarkoita etteikö sillä vähemmistöllä, jolla menee huonosti, menisi entistäkin huonommin.
Valitettavasti suomalainen politiikka palkitsee hallituksen, joka parhaiten lisää juuri yhteiskunnan enemmistön vaurautta. 1990-luvulta alkaen enemmistö on vaurastunut vuosi vuodelta. Samalla on kuitenkin tosiasia, että pahoinvoivilla menee vuosi vuodelta huonommin.
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet. Siinä muutama ryhmä, jonka toimeentulo heikkenee muutamista lähinnä kosmeettisista parannuksista huolimatta. Hyvä esimerkki on opiskelijat, joiden opintorahan korotus (15% elokuun alusta) ei tuo opiskelijan ostovoimaa edes vuoden 1992 (edellisen korotuskerran) tasolle. Samalla opiskelijaruuan tuottajille annettiin oikeus nostaa opiskelijaaterian hintaa. Toisesta taskusta sisään, toisesta ulos.
Mutta hei, mehän nostettiin opintorahaa!
Valitettavasti Suomessa ei jatkossakaan voiteta vaalja kertomalla kuinka paha olo osalla suomalaisia on. Toivottavasti media ei kuitenkaan unohda heitä, vaikka hallitus siihen haluaa painostaa.
Pääsiäismuistoja
Pääsiäislauantaina pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kuuntelemaan livenä Giovanni Battista Pergolesin mestariteosta Stabat Mater. Pergolesin versio Stabatista on ollut minulle henkilökohtaisimpia teoksia aina pääsiäisestä 2000, jolloin ensimmäistä kertaa kuulin sen aloitusosion Classic FM:n listaohjelmassa.
Seuraavana päivänä kävin ostamassa sen levyllä.
Pergolesi oli kuollessaan 26-vuotiaana tulevaisuuden lupaus, tunnettu ennen kaikkea koomisista oopperoistaan. Viimeisenä työnään sävelletty Stabat Mater oli tilaustyö San Luigi di Palazzon veljeskunnalle. Munkkien mielestä lopputulos oli kuitenkin liian hilpeä, eivätkä he sitä ottaneet käyttöön.
Pergolesin Stabatissa on monta erinomaisen koskettavaa osaa. Elämäniloiset, jopa hilpeät osat vuorottelevat saumattomasti synkkien ja surullisten kanssa. Kaiken kruunaa viimeinen quando corpus morietur jonka surumielinen seesteisyys saa aina kylmät väreet liikkeelle.
Kuolevan tulevaisuuden lupauksen viimeisissä sanoissa on valtavaa vilpittömyyttä, rehellistä kohtaloon taipumista ilman katkeruutta. Kun ruumiini kuolee, suo sielulleni annettavan Paratiisin kunnia.
Jos joskus käyttäisin niin perihienostelevaa termiä kuin puhutella, sanoisin että kohta on aina puhutellut syvästi minua. Jos nyt joutuisin luopumaan maallisesta vaelluksestani, voisinko olla yhtä seesteinen ja nöyrä? Minä joka en todellakaan ole oman aikani (enkä ehkä tulevaisuudenkaan :) nero ja suuri lupaus?
Seuraavana päivänä kävin ostamassa sen levyllä.
Pergolesi oli kuollessaan 26-vuotiaana tulevaisuuden lupaus, tunnettu ennen kaikkea koomisista oopperoistaan. Viimeisenä työnään sävelletty Stabat Mater oli tilaustyö San Luigi di Palazzon veljeskunnalle. Munkkien mielestä lopputulos oli kuitenkin liian hilpeä, eivätkä he sitä ottaneet käyttöön.
Pergolesin Stabatissa on monta erinomaisen koskettavaa osaa. Elämäniloiset, jopa hilpeät osat vuorottelevat saumattomasti synkkien ja surullisten kanssa. Kaiken kruunaa viimeinen quando corpus morietur jonka surumielinen seesteisyys saa aina kylmät väreet liikkeelle.
Kuolevan tulevaisuuden lupauksen viimeisissä sanoissa on valtavaa vilpittömyyttä, rehellistä kohtaloon taipumista ilman katkeruutta. Kun ruumiini kuolee, suo sielulleni annettavan Paratiisin kunnia.
Jos joskus käyttäisin niin perihienostelevaa termiä kuin puhutella, sanoisin että kohta on aina puhutellut syvästi minua. Jos nyt joutuisin luopumaan maallisesta vaelluksestani, voisinko olla yhtä seesteinen ja nöyrä? Minä joka en todellakaan ole oman aikani (enkä ehkä tulevaisuudenkaan :) nero ja suuri lupaus?
keskiviikko 12. maaliskuuta 2008
Kesätyöt on p*******ä
Kesäopinnot on ylivoimaisesti suurin epäkohta suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä.
- Miksi meille puhutaan kokoaikaisesta opiskelusta, kun kuitenkin meidät potkitaan pellolle vähintään kolmeksi kuukaudeksi vuodessa. Jopa KELA ottaa lähtökohdakseen, ettei opiskelija suinkaan opiskele kesällä. Siispä opintotuen maksamisen voi lopettaa ellei opiskelija erikseen muuta toivo. Tilanne olisi sama, jos työttömälle sanottaisiin toukokuussa, että "hanki sitten töitä itsellesi kesäksi, työttömyyskorvauksia emme ainakaan maksa".
- Tämä antaa kouluille tekosyyn olla järjestämättä opetusta kesällä. Yliopiston opetushenkilökunta on ns. kokonaistyöajan piirissä, joten heillä ei ole mitään lähtökohtaista oikeutta vaatia kesäkuukausia lomaksi. Itse asiassa suuri osa henkilökunnasta työskentelee myös kesäisin. Heitä ei vain kiinnosta opettaminen, koska kesällä on mukavampi tehdä omaa tutkimusta.
- Kaiken lisäksi useissa korkeakouluissa jopa kesäaikainen opiskelu tenttimällä on tehty vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Esimerkiksi Vaasan yliopiston järjestää koko tulevana kesänä tasan yhden kesätenttipäivän. Kuinka hankit siinä kolmessa tunnissa ne tarvittavat 9 opintoviikkoa?
- Lisäksi opiskelijat ryntäävät kaikki yhdellä kertaa työmarkkinoille. Jokainen taloustiedettä lukenut tietää, mitä tapahtuu jos työn tarjonta moninkertaistuu samalla kun kysyntä pysyy ennallaan (ja jopa laskee monilla aloilla). Palkat ja muut työehdot joustavat ja kesätyöntekijät ovatkin paitsi alipalkattuja, monesti suoranaisen riiston kohteena.
- Samalla nuori joutuu ottamaan vastaan minkä tahansa työpaikan selvitäkseen kesästä. Mäkkärin kassa, Prisman lihatiski, kaupungilla kukkia istuttamassa... siinä sitä akateemiselle työkokemusta kerrakseen.
Kesätyöjärjestelmämme kaipaa melkoista vallankumousta!
- Miksi meille puhutaan kokoaikaisesta opiskelusta, kun kuitenkin meidät potkitaan pellolle vähintään kolmeksi kuukaudeksi vuodessa. Jopa KELA ottaa lähtökohdakseen, ettei opiskelija suinkaan opiskele kesällä. Siispä opintotuen maksamisen voi lopettaa ellei opiskelija erikseen muuta toivo. Tilanne olisi sama, jos työttömälle sanottaisiin toukokuussa, että "hanki sitten töitä itsellesi kesäksi, työttömyyskorvauksia emme ainakaan maksa".
- Tämä antaa kouluille tekosyyn olla järjestämättä opetusta kesällä. Yliopiston opetushenkilökunta on ns. kokonaistyöajan piirissä, joten heillä ei ole mitään lähtökohtaista oikeutta vaatia kesäkuukausia lomaksi. Itse asiassa suuri osa henkilökunnasta työskentelee myös kesäisin. Heitä ei vain kiinnosta opettaminen, koska kesällä on mukavampi tehdä omaa tutkimusta.
- Kaiken lisäksi useissa korkeakouluissa jopa kesäaikainen opiskelu tenttimällä on tehty vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Esimerkiksi Vaasan yliopiston järjestää koko tulevana kesänä tasan yhden kesätenttipäivän. Kuinka hankit siinä kolmessa tunnissa ne tarvittavat 9 opintoviikkoa?
- Lisäksi opiskelijat ryntäävät kaikki yhdellä kertaa työmarkkinoille. Jokainen taloustiedettä lukenut tietää, mitä tapahtuu jos työn tarjonta moninkertaistuu samalla kun kysyntä pysyy ennallaan (ja jopa laskee monilla aloilla). Palkat ja muut työehdot joustavat ja kesätyöntekijät ovatkin paitsi alipalkattuja, monesti suoranaisen riiston kohteena.
- Samalla nuori joutuu ottamaan vastaan minkä tahansa työpaikan selvitäkseen kesästä. Mäkkärin kassa, Prisman lihatiski, kaupungilla kukkia istuttamassa... siinä sitä akateemiselle työkokemusta kerrakseen.
Kesätyöjärjestelmämme kaipaa melkoista vallankumousta!
tiistai 11. maaliskuuta 2008
Kokoomusnuorten nyrkit heiluivat...
Samalla kun me tarjosimme viihdettä Oulun nuorisolle, Kokoomusnuoret tarjosivat vauhtia ja äksöniä Himoksella. Kokkarinuorten tapahtumassa joku kohtuukännissä ollut porvari oli vetänyt toista turpaan.
Kokkarinuorten tuore pääsihteeri kommentoi tapahtunutta seuraavasti:
"Meillä on jatkossa kyllä keinot estää talvipäiville kuulumattomien henkilöiden pääsy mukaan ja puutumme kyllä alkoholin käyttöönkin"
Linkki Iltalehden juttuun.
Hyvä vitsi, Esa*. Luuletko tosiaan että kokkarinuoret tulevat Jämsään asti kuuntelemaan Laitinen-Pesolan luentoa ay-liikkeestä?
*Kokoomusnuorten liiton pääsihteeri Esa Aula oli Vaasassa samassa fuksiryhmässä kanssani. Pienet piirit ne on politiikassakin :).
Kokkarinuorten tuore pääsihteeri kommentoi tapahtunutta seuraavasti:
"Meillä on jatkossa kyllä keinot estää talvipäiville kuulumattomien henkilöiden pääsy mukaan ja puutumme kyllä alkoholin käyttöönkin"
Linkki Iltalehden juttuun.
Hyvä vitsi, Esa*. Luuletko tosiaan että kokkarinuoret tulevat Jämsään asti kuuntelemaan Laitinen-Pesolan luentoa ay-liikkeestä?
*Kokoomusnuorten liiton pääsihteeri Esa Aula oli Vaasassa samassa fuksiryhmässä kanssani. Pienet piirit ne on politiikassakin :).
maanantai 10. maaliskuuta 2008
Takki tyhjeni
Oulun keikka vei mehuja, vaikka oma osuuteni olikin varsin pieni. Illan yleisötilaisuus toi mukanaan sekä pettymyksiä että onnistumisia. Noin 100 hengen yleisö oli minulle pieni pettymys. Sen sijaan 14 uutta jäsentä oli tuosta määrästä loistava saavutus!
Kiitokset valtavasta työstä kuuluu toiminnanjohtajallemme Lauralle, sekä Oulun energisille naisillemme Ennille ja Riitalle!
Kokonaisuuteen ei todellakaan voi siis olla pettynyt, etenkin kun kaiken ohella pidettiin mielestäni hyvä hallituksen kokous, jossa oli myös aikaa keskusteluille. Seuraava hallitus+yleisötapahtuma onkin sitten 17.5. Joensuussa. Ajatuksia siitä kuinka tapahtumasta saadaan vielä hienompi ja spektaakkelimaisempi on jo paljon joten odotettavissa on hieno ilta!
Sitä ennen tällä viikolla tapaamme eduskuntaryhmämme Helsingissä. Aiomme olla liekeissä kun esittelemme kunnianhimoiset tavoitteemme ja tarjoamme uudenlaista yhteistyökuviota kansanedustajillemme.
Loppuun vielä muistoja 10 vuoden takaa. 10 vuotta sitten Nightwish oli julkaissut ensimmäisen albuminsa (joka löysi tiensä lähes välittömästi myös omaan hyllyyni) ja veti myös Jyväskylässä keikan yhdessä toisen tulokasbändin, Children of the Bodomin kanssa.
The Carpenter on yksi Nightwishin alkutaipaleen hienoista biiseistä.
Kiitokset valtavasta työstä kuuluu toiminnanjohtajallemme Lauralle, sekä Oulun energisille naisillemme Ennille ja Riitalle!
Kokonaisuuteen ei todellakaan voi siis olla pettynyt, etenkin kun kaiken ohella pidettiin mielestäni hyvä hallituksen kokous, jossa oli myös aikaa keskusteluille. Seuraava hallitus+yleisötapahtuma onkin sitten 17.5. Joensuussa. Ajatuksia siitä kuinka tapahtumasta saadaan vielä hienompi ja spektaakkelimaisempi on jo paljon joten odotettavissa on hieno ilta!
Sitä ennen tällä viikolla tapaamme eduskuntaryhmämme Helsingissä. Aiomme olla liekeissä kun esittelemme kunnianhimoiset tavoitteemme ja tarjoamme uudenlaista yhteistyökuviota kansanedustajillemme.
Loppuun vielä muistoja 10 vuoden takaa. 10 vuotta sitten Nightwish oli julkaissut ensimmäisen albuminsa (joka löysi tiensä lähes välittömästi myös omaan hyllyyni) ja veti myös Jyväskylässä keikan yhdessä toisen tulokasbändin, Children of the Bodomin kanssa.
The Carpenter on yksi Nightwishin alkutaipaleen hienoista biiseistä.
torstai 6. maaliskuuta 2008
Arvosana!
Vuoden ensimmäinen Arvosana ilmestyi eilen. Mielestäni se näytti hyvältä, vaikka paljon työtä on vielä tehtävänä ennen kuin ollaan tasolla jolla haluan sen olevan.
Uusi päätoimittaja Irene Naakka teki loistavan työn Arvosanan saamiseksi valmiiksi. Aikataulu ensimmäisen lehden tekemiselle oli todella tiukka ja apua ei juurikaan tullut miltään suunnalta. Kaiken lisäksi Irene tuli päätoimittajaksi koko puolueen ulkopuolelta!
Puolueen ja KD Nuorten rutiineihin tottumattoman henkilön valitseminen päätoimittajaksi oli riski, mutta tietoisesti otettu. Halusin henkilön, joka osaa ihmetellä meitä ja tapaamme tehdä asioita, näkee kaiken normaalin henkilön silmin ja uskaltaa kysyä miksi kaikki KD:ssa näyttää siltä kuin näyttää.
Niin KD kuin Nuoretkin pitää sisällään valtavan määrän erilaisia poliittisia näkemyksiä ja linjauksia. Meiltä on loikattu (niin korni esimerkki kuin tämä onkin :) niin kommunisteihin kuin kokoomukseenkin. Arvosanasta pitäisi tulla lehti, joka tuo tämän moninaisuuden esille avoimesti ja ylpeästi.
Monimuotoisuus on meille suuri voimavara, jos vain ymmärrämme itse arvostaa sitä. Puolueen ulkopuolelta tulevana Irene varmasti osaa tuoda moninaisuutemme rakentavasti esille.
Uusi päätoimittaja Irene Naakka teki loistavan työn Arvosanan saamiseksi valmiiksi. Aikataulu ensimmäisen lehden tekemiselle oli todella tiukka ja apua ei juurikaan tullut miltään suunnalta. Kaiken lisäksi Irene tuli päätoimittajaksi koko puolueen ulkopuolelta!
Puolueen ja KD Nuorten rutiineihin tottumattoman henkilön valitseminen päätoimittajaksi oli riski, mutta tietoisesti otettu. Halusin henkilön, joka osaa ihmetellä meitä ja tapaamme tehdä asioita, näkee kaiken normaalin henkilön silmin ja uskaltaa kysyä miksi kaikki KD:ssa näyttää siltä kuin näyttää.
Niin KD kuin Nuoretkin pitää sisällään valtavan määrän erilaisia poliittisia näkemyksiä ja linjauksia. Meiltä on loikattu (niin korni esimerkki kuin tämä onkin :) niin kommunisteihin kuin kokoomukseenkin. Arvosanasta pitäisi tulla lehti, joka tuo tämän moninaisuuden esille avoimesti ja ylpeästi.
Monimuotoisuus on meille suuri voimavara, jos vain ymmärrämme itse arvostaa sitä. Puolueen ulkopuolelta tulevana Irene varmasti osaa tuoda moninaisuutemme rakentavasti esille.
Uskonnolla jatketaan
Jo kolmas uskontoa käsittelevä blogiteksti lähes peräperään. Mikähän lie, kausi menossa?
Ainejärjestö puolueen sähköpostilistalla oli kuitenkin tullut kutsu suureen väittelyiltaan ensi viikon perjantaina. Yksi väittelyn aiheista on muusikko Joel Melasniemen ja kappalainen Eivor Pitkäsen välillä aiheesta onko uskontoja kunnioitettava?
Kysymys on absurdi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa olisi johdonmukaista jatkaa kysymyksillä onko etnistä ryhmää kunnioitettava?, onko seksuaalista suuntausta kunnioitettava? sekä onko aatteellista tai poliittista vakaumusta kunnioitettava? Aion mennä kyseiseen tilaisuuteen kuuntelemaan, sekä mahdollisesti esittämään edellä olevat kysymykset.
Kiihkoateisti Dawkinsin pseudotieteellisessä teoksessa Jumalharha esitetty ajatus maltillisista kirkkokunnista kiihkoainesten suojelijana lienee kysymyksen taustalla. Voin myöntää etten tunne ajatuksen historiaa pidemmälle, mutta tiedän sen olevan tieteellisen tutkimuksen valossa väärä. Maltillisten kirkkokuntien tukeminen vähentää tutkimusten mukaan uskonnollisen aineksen radikalisoitumista, uskontojen sortaminen puolestaan lisää sitä.
Kuvitteleeko joku tosissaan, että moniarvoinen yhteiskunta voi toimia, jos kukaan ei kunnioita toisin ajattelevia?
Ainejärjestö puolueen sähköpostilistalla oli kuitenkin tullut kutsu suureen väittelyiltaan ensi viikon perjantaina. Yksi väittelyn aiheista on muusikko Joel Melasniemen ja kappalainen Eivor Pitkäsen välillä aiheesta onko uskontoja kunnioitettava?
Kysymys on absurdi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa olisi johdonmukaista jatkaa kysymyksillä onko etnistä ryhmää kunnioitettava?, onko seksuaalista suuntausta kunnioitettava? sekä onko aatteellista tai poliittista vakaumusta kunnioitettava? Aion mennä kyseiseen tilaisuuteen kuuntelemaan, sekä mahdollisesti esittämään edellä olevat kysymykset.
Kiihkoateisti Dawkinsin pseudotieteellisessä teoksessa Jumalharha esitetty ajatus maltillisista kirkkokunnista kiihkoainesten suojelijana lienee kysymyksen taustalla. Voin myöntää etten tunne ajatuksen historiaa pidemmälle, mutta tiedän sen olevan tieteellisen tutkimuksen valossa väärä. Maltillisten kirkkokuntien tukeminen vähentää tutkimusten mukaan uskonnollisen aineksen radikalisoitumista, uskontojen sortaminen puolestaan lisää sitä.
Kuvitteleeko joku tosissaan, että moniarvoinen yhteiskunta voi toimia, jos kukaan ei kunnioita toisin ajattelevia?
Kohtaaminen Krishna-munkin kanssa
Olin tänään matkalla haastatteluun (Jyväskylän ylioppilaslehti joka myös Jylkkärinä tunnetaan haastatteli minua lyhyttä juttua varten) kun Kauppakadun yläpäässä törmäsin suomalaiseen Krishna-munkkiin. Munkki tarjosi minulle pitkään kirjoja tai luomukeksejä ostettavaksi.
Valitettavasti minulla ei ollut rahaa, olisin muuten ostanut jonkun jumalaisen gurun kirjoittamia ajatuksia sisältävän kirjan. Huomattuaan ettei saa kirjaa myydyksi, siihen asti kohtelias munkki käveli nopeasti pois sanaakaan sanomatta.
Tutkimusten mukaan uskonnollinen monimuotoisuus lisää ihmisten kiinnostusta hengellisyyttä kohtaan. Samaan tapaan kuin nykypäivän monopolisoitu politiikka ei kiinnosta kansalaisia, yhden valtionkirkon asema vie kiinnostuksen ihmiselle luonnollista hengellisyyttä kohtaan.
Vaihtoehdot lisäävät kokonaiskysyntää, minkä todistaa hyvin Yhdysvallat, joissa ei ole koskaan ollut valtionkirkkoa. Tuoreimman The Economistin artikkeli aiheesta.
Uskonnollisen monimuotoisuuden hyväksyminen on edellytys sille, että tulevaisuuden (entistäkin) sekulaarimmassa yhteiskunnassa uskonnonvapautta ylipäänsä kunnioitetaan.
Valitettavasti minulla ei ollut rahaa, olisin muuten ostanut jonkun jumalaisen gurun kirjoittamia ajatuksia sisältävän kirjan. Huomattuaan ettei saa kirjaa myydyksi, siihen asti kohtelias munkki käveli nopeasti pois sanaakaan sanomatta.
Tutkimusten mukaan uskonnollinen monimuotoisuus lisää ihmisten kiinnostusta hengellisyyttä kohtaan. Samaan tapaan kuin nykypäivän monopolisoitu politiikka ei kiinnosta kansalaisia, yhden valtionkirkon asema vie kiinnostuksen ihmiselle luonnollista hengellisyyttä kohtaan.
Vaihtoehdot lisäävät kokonaiskysyntää, minkä todistaa hyvin Yhdysvallat, joissa ei ole koskaan ollut valtionkirkkoa. Tuoreimman The Economistin artikkeli aiheesta.
Uskonnollisen monimuotoisuuden hyväksyminen on edellytys sille, että tulevaisuuden (entistäkin) sekulaarimmassa yhteiskunnassa uskonnonvapautta ylipäänsä kunnioitetaan.
tiistai 4. maaliskuuta 2008
Elämää korven metropolissa
Ossi Östin kolumni päivän Kauppalehdessä kertoo Jyväskylän olevan korven metropoli, joka "näyttää surkean pieneltä, matalalta ja metsäiseltä". Korkeat kerrostalot ovat nekin virheitä, koska sijaitsevat väärässä paikassa, järven rannassa. "Jyväskylän paikallisherkkuja ovat kebabit, pizzat ja osuuskaupan ketjukuppiloiden puolivalmisteet" Öst sivaltelee.
Metropolin syke on Östiltä kadoksissa, olisi kirjoittajan arvioiden mukaan vaatinut Muuramen, "tuon Keski-Suomen Kauniaisten," liittämistä mukaan metropoliin.
Suhtautumalla sopivasti huumorilla kritiikkiä on hauska lukea. Valitettavasti kaikki Kauppalehden lukijat eivät varmasti suhtaudu siihen huumorilla, vaan joku saattaa ottaa sen tosissaan.
Moneen samassa kokoluokassa kamppailevaan suomalaiseen kaupunkiin verrattuna Jyväskylä on todella sykkivä, urbaani ja kehittyvä. Oikea kysymys onkin, mitä Jyväskylässä pitäisi olla, jotta se kelpaisi myös Östille?
Helsingissä syödään tasan tarkkaan yhtä paljon kebabia, pizzaa ja hampurilaisia kuin Jyväskylässäkin. Vaikka high-endiä Jyväskylästä on vaikea löytää (sellainen ravintola, kuin vaikka Vaasassa on Bacchus ja Gustav Wasa, todella puuttuu Jyväskylän katukuvasta!) ei keskiverto helsinkiläinen siellä söisi kuitenkaan, jos tänne vahingossa sattuisi päätymään Östin artikkelin luettuaan.
Entä oopperat, museot, teatterit, kaikki ne mestat joiden edessä lukee "kansallis". Jyväskylä ei kykene kilpailemaan pääkaupungin kanssa kulttuuritarjonnassa. Kuinka pystyisikään, kun kyseiset rakennukset Helsinkiin on rakennettu maakunnista kupatulla rahalla, niitä pyöritetään maakunnista kupatulla rahalla, ja niissä käyvät maakuntien rahalla kustannetut valtion virkamiehet.
Metropolin syke on Östiltä kadoksissa, olisi kirjoittajan arvioiden mukaan vaatinut Muuramen, "tuon Keski-Suomen Kauniaisten," liittämistä mukaan metropoliin.
Suhtautumalla sopivasti huumorilla kritiikkiä on hauska lukea. Valitettavasti kaikki Kauppalehden lukijat eivät varmasti suhtaudu siihen huumorilla, vaan joku saattaa ottaa sen tosissaan.
Moneen samassa kokoluokassa kamppailevaan suomalaiseen kaupunkiin verrattuna Jyväskylä on todella sykkivä, urbaani ja kehittyvä. Oikea kysymys onkin, mitä Jyväskylässä pitäisi olla, jotta se kelpaisi myös Östille?
Helsingissä syödään tasan tarkkaan yhtä paljon kebabia, pizzaa ja hampurilaisia kuin Jyväskylässäkin. Vaikka high-endiä Jyväskylästä on vaikea löytää (sellainen ravintola, kuin vaikka Vaasassa on Bacchus ja Gustav Wasa, todella puuttuu Jyväskylän katukuvasta!) ei keskiverto helsinkiläinen siellä söisi kuitenkaan, jos tänne vahingossa sattuisi päätymään Östin artikkelin luettuaan.
Entä oopperat, museot, teatterit, kaikki ne mestat joiden edessä lukee "kansallis". Jyväskylä ei kykene kilpailemaan pääkaupungin kanssa kulttuuritarjonnassa. Kuinka pystyisikään, kun kyseiset rakennukset Helsinkiin on rakennettu maakunnista kupatulla rahalla, niitä pyöritetään maakunnista kupatulla rahalla, ja niissä käyvät maakuntien rahalla kustannetut valtion virkamiehet.
maanantai 3. maaliskuuta 2008
Pitääkö uskontoa opettaa kouluissa?
Tämän päivän Helsingin Sanomat nosti (jälleen kerran) esille sen, kuinka koulujen aamunavauksissa saattaa olla uskonnollista sisältöä, mikä ei tietenkään miellytä ateistiperheiden lapsia. Vaikka ateistilasten oikeuksia tulee kunnioittaa siinä missä muidenkin, en ymmärrä kuinka tämä (jälleen kerran) kääntyi keskusteluksi uskonnonopetuksesta kouluissa.
Uskonto on eritäin tarpeellinen oppiaine koulussa.
- Ensinnäkin opetus ei ole ollut tunnustuksellista vuosiin, vaikka näkökulma edelleen on "oman" uskonnon. Se ei eroa mitenkään siitä että meillä Suomen historia on kohtuuttoman paljon esillä koulussa verrattuna vaikkapa Indonesian historiaan. Indonesiassa on muuten noin 235 miljoonaa ihmistä. Karkeasti 47 kertaa Suomen väkiluku.
- Koulun pitäisi olla yleissivistävä. Kuinka tämän päivän globaalia maailmaa voi ymmärtää ymmärtämättä uskontoa?
- Lukion oppimäärään kuuluu pakollisena esimerkiksi biologian kurssi jonka sisältöön kuuluu kasvien ja eläinten soluhengitys. Sen sijaan maailmanuskontoja käsittelevä kurssi on vapaaehtoinen. Ehkä se olen vain minä, mutta ymmärrys vieraita uskontoja kohtaa on avartanut myös vieraiden kulttuurien ja maailman poliittisen tilanteen ymmärrystä. Soluhengitystä en ole toistaiseksi tarvinnut.
Ennen kaikkea, uskonnonvapaus tarkoittaa myös positiivista uskonnon vapautta. Miksi uskonnottoman vähemmistön pitäisi saada estää enemmistön uskonnon mukaisten aamunavausten pitäminen?
Moniarvoisessa yhteiskunnassa lähtökohtana voi olla ainoastaan kaikkien ryhmien laajin mahdollinen oikeus elää oman arvopohjansa mukaista elämää.
Uskonto on eritäin tarpeellinen oppiaine koulussa.
- Ensinnäkin opetus ei ole ollut tunnustuksellista vuosiin, vaikka näkökulma edelleen on "oman" uskonnon. Se ei eroa mitenkään siitä että meillä Suomen historia on kohtuuttoman paljon esillä koulussa verrattuna vaikkapa Indonesian historiaan. Indonesiassa on muuten noin 235 miljoonaa ihmistä. Karkeasti 47 kertaa Suomen väkiluku.
- Koulun pitäisi olla yleissivistävä. Kuinka tämän päivän globaalia maailmaa voi ymmärtää ymmärtämättä uskontoa?
- Lukion oppimäärään kuuluu pakollisena esimerkiksi biologian kurssi jonka sisältöön kuuluu kasvien ja eläinten soluhengitys. Sen sijaan maailmanuskontoja käsittelevä kurssi on vapaaehtoinen. Ehkä se olen vain minä, mutta ymmärrys vieraita uskontoja kohtaa on avartanut myös vieraiden kulttuurien ja maailman poliittisen tilanteen ymmärrystä. Soluhengitystä en ole toistaiseksi tarvinnut.
Ennen kaikkea, uskonnonvapaus tarkoittaa myös positiivista uskonnon vapautta. Miksi uskonnottoman vähemmistön pitäisi saada estää enemmistön uskonnon mukaisten aamunavausten pitäminen?
Moniarvoisessa yhteiskunnassa lähtökohtana voi olla ainoastaan kaikkien ryhmien laajin mahdollinen oikeus elää oman arvopohjansa mukaista elämää.
Uusi työnantajani
on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta.
http://www.jyy.fi/fi/etusivu/?id=9&selArticle=69
http://www.jyy.fi/fi/etusivu/?id=9&selArticle=69
torstai 21. helmikuuta 2008
KD Nuoret - kohti tavoitteita!
Sunnuntain Hesari puolestaan kertoi kuinka poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat, paria poikkeusta lukuun ottamatta, olleet laskusuunnassa viimeisten parin vuosikymmenen ajan.
Poikkeuksen tekevät identiteettinsä kanssa hukassa lähemmäs parikymmentä vuotta ollut Vasemmistoliiton Vasemmistonuoret, sekä ympäristöasioiden nousun myötä jatkuvassa nosteessa olevat Vihreät nuoret ja opiskelijat. Selittävänä tekijänä tosin on ko. järjestöjen lähtökohtainen alennustila - etenkin ViNO:n tapauksessa - joten nousu on helppo ymmärtää.
KD Nuoret asetti yhdeksi tämän vuoden tavoitteistaan jäsenmäärän nostamisen n. 200 jäsenellä 1200 jäseneen. Haaste on kova, sillä käytännössä se tarkoittaa noin 300 uuden jäsenen löytämistä vuoden aikana (edellisen vuoden aikana 31 vuotta täyttäneet poistuvat jäsenrekisteristä 1.1. tuoden n. 100 jäsenen pudotuksen).
Pohja uusien jäsenten hankkimiselle on hyvä. Pari vuotta sitten lanseerattu henkilöjäsenyys KD Nuorissa on jäsenelle ilmainen, eikä edellytä liittymistä itse puolueeseen. Näin henkilö voi osoittaa kannattavansa arvojamme ilman että samalla sitoutuu uhraamaan kallista aikaansa ja (nuorelle usein vähäistä) rahaansa politiikkaan.
Asetimme myös näkyvyyden yhdeksi tavoitteeksemme. Kuluvan vuoden aikana KD Nuoret järjestää enemmän tapahtumia ja projekteja ja on mukana useammilla messuilla ja festareilla kuin varmaan koskaan aiemmin. Näkyvyyden myötä uusia jäseniä on jo liittynyt alkuvuoden aikana kiva määrä.
Myös hallituksen toimintatapaa muutettiin. Nyt hallitus kokoontuu eri puolilla Suomea ja jokaisen kokouksen yhteydessä järjestetään yleisötapahtuma. Tällä tavoin osoitamme olevamme läsnä koko Suomessa. Samalla hallitus pääsee kosketuksiin tavallisten ihmisten - jäsenten ja ulkopuolisten - kanssa.
Seuraava yleisötapahtumamme on lauantaina 8.3. Oulussa. Mukana menosssa on paikallisia bändejä ja tietysti koko KD Nuorten hallitus.
Poikkeuksen tekevät identiteettinsä kanssa hukassa lähemmäs parikymmentä vuotta ollut Vasemmistoliiton Vasemmistonuoret, sekä ympäristöasioiden nousun myötä jatkuvassa nosteessa olevat Vihreät nuoret ja opiskelijat. Selittävänä tekijänä tosin on ko. järjestöjen lähtökohtainen alennustila - etenkin ViNO:n tapauksessa - joten nousu on helppo ymmärtää.
KD Nuoret asetti yhdeksi tämän vuoden tavoitteistaan jäsenmäärän nostamisen n. 200 jäsenellä 1200 jäseneen. Haaste on kova, sillä käytännössä se tarkoittaa noin 300 uuden jäsenen löytämistä vuoden aikana (edellisen vuoden aikana 31 vuotta täyttäneet poistuvat jäsenrekisteristä 1.1. tuoden n. 100 jäsenen pudotuksen).
Pohja uusien jäsenten hankkimiselle on hyvä. Pari vuotta sitten lanseerattu henkilöjäsenyys KD Nuorissa on jäsenelle ilmainen, eikä edellytä liittymistä itse puolueeseen. Näin henkilö voi osoittaa kannattavansa arvojamme ilman että samalla sitoutuu uhraamaan kallista aikaansa ja (nuorelle usein vähäistä) rahaansa politiikkaan.
Asetimme myös näkyvyyden yhdeksi tavoitteeksemme. Kuluvan vuoden aikana KD Nuoret järjestää enemmän tapahtumia ja projekteja ja on mukana useammilla messuilla ja festareilla kuin varmaan koskaan aiemmin. Näkyvyyden myötä uusia jäseniä on jo liittynyt alkuvuoden aikana kiva määrä.
Myös hallituksen toimintatapaa muutettiin. Nyt hallitus kokoontuu eri puolilla Suomea ja jokaisen kokouksen yhteydessä järjestetään yleisötapahtuma. Tällä tavoin osoitamme olevamme läsnä koko Suomessa. Samalla hallitus pääsee kosketuksiin tavallisten ihmisten - jäsenten ja ulkopuolisten - kanssa.
Seuraava yleisötapahtumamme on lauantaina 8.3. Oulussa. Mukana menosssa on paikallisia bändejä ja tietysti koko KD Nuorten hallitus.
SDP - Viimein järjen kelkkaan?
Eilinen Hesarin verkkolehti kertoi "demarijohtajan" haluavan pidentää oppivelvollisuuden päättymistä 18 vuoteen ehkäistäkseen nuorten putoamista 2. asteen koulutuksesta.
Kyseinen "demarijohtaja" oli Demarinuorten pj Heta Välimäki. Se minkä HS:n nettiuutiset unohtaa mainita on, että KD Nuoret esitti saman vaatimuksen jo kaksi vuotta sitten.
Kyseinen "demarijohtaja" oli Demarinuorten pj Heta Välimäki. Se minkä HS:n nettiuutiset unohtaa mainita on, että KD Nuoret esitti saman vaatimuksen jo kaksi vuotta sitten.
torstai 14. helmikuuta 2008
Seuraavat 50 vuotta
Otin jo aiemmin kantaa siihen, kuinka tyhjältä "50 vuotta politiikan suolana" -slogan tuntuu nykyisin. Jos ruokaan laittaa enemmän kuin ripauksen suolaa se maistuu jo pahalta ja on sitä paitsi epäterveellistä.
Tänä päivänä politiikka on rasvaista ja tulee joka tapauksessa kaikilla mausteilla, jolloin se vähäisen suolan makukin häviää näkymättömiin. Uusia näköaloja puolueessa kaivataan reilusti ja ennen kaikkea voittajan asennetta.
Seuraavat 50 vuotta KD voisi kokeilla politiikan ytimenä olemista maustehippusten sijaan. Mikään ei maistu pitkän hiihtolenkin* jälkeen paremmalta kuin kunnon lautasellinen höyryävää lihakeittoa**. Siinä on sopivasti suolaa ja pippuria, mutta ennen kaikkea se on itsessään täyttävää ja terveellistä.
Ehdotukseni KD:n uudeksi sloganiksi on: "Kristillisdemokraatit - Lihakeittoa".
* Myönnetään, en ole hiihtänyt ainakaan kahteen talveen.
** Paitsi jos on kasvissyöjä.
Tänä päivänä politiikka on rasvaista ja tulee joka tapauksessa kaikilla mausteilla, jolloin se vähäisen suolan makukin häviää näkymättömiin. Uusia näköaloja puolueessa kaivataan reilusti ja ennen kaikkea voittajan asennetta.
Seuraavat 50 vuotta KD voisi kokeilla politiikan ytimenä olemista maustehippusten sijaan. Mikään ei maistu pitkän hiihtolenkin* jälkeen paremmalta kuin kunnon lautasellinen höyryävää lihakeittoa**. Siinä on sopivasti suolaa ja pippuria, mutta ennen kaikkea se on itsessään täyttävää ja terveellistä.
Ehdotukseni KD:n uudeksi sloganiksi on: "Kristillisdemokraatit - Lihakeittoa".
* Myönnetään, en ole hiihtänyt ainakaan kahteen talveen.
** Paitsi jos on kasvissyöjä.
tiistai 12. helmikuuta 2008
Karkoitetaan nuoret!
Karkoitetaan nuoret!
Yhteiskunnan silmissä nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole täysin ihmisiä. Heidän oikeuksistaan ei tarvitse välittää, jos ne menevät aikuisten koettujen etujen kanssa ristiin.
Yhteiskunnan silmissä nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole täysin ihmisiä. Heidän oikeuksistaan ei tarvitse välittää, jos ne menevät aikuisten koettujen etujen kanssa ristiin.
maanantai 11. helmikuuta 2008
Pelkonen ja Tuomioja
SDP:n puheenjohtajapeli tiivistyy. Tuomioja yrittää ostaa irtopisteitä elvistelemällä nuoruuden huumekokeiluillaan. Irtopisteet toki ovatkin tarpeen, Tuomioja todennäköisesti häviää kisan lähes kenelle tahansa ehdotetulle vastaehdokkaalle. Todennäköisimmät tulevat pj:t lienevät Urpilainen ja Filatov.
Jaana Pelkonen puolestaan iloitsee eduskunta-avustajan paikasta. Melkoista urakehitystä henkilölle, joka vain vähän aikaa sitten ilmoitti Suomen olevan liian pieni hänelle.
Jaana Pelkonen puolestaan iloitsee eduskunta-avustajan paikasta. Melkoista urakehitystä henkilölle, joka vain vähän aikaa sitten ilmoitti Suomen olevan liian pieni hänelle.
sunnuntai 10. helmikuuta 2008
Demarien puheenjohtajakilpailu uusiksi
Päivän "suuri" uutinen oli Demarien puheenjohtajan Eero Heinäluoman astuminen alas puheenjohtajan paikalta. Päätös oli odottamaton mutta sikäli viisas, että ilman puheenjohtajan vaihtoa SDP olisi todennäköisesti jatkanut luisumista kolmen suuren puolueen pienimmäksi.
Demarien pää-äänenkannattajassa Helsingin Sanomissa Hanna Kaarto hehkuttaa että "kukaan ei voi enää sanoa, etteikö Sdp:n uudistuminen olisi nyt todellista."
Ratkaiseva tekijä on tietysti uuden puheenjohtajan nimi. Talouskasvun hiipuminen on herättänyt populistisia vasemmistoliikkeitä unestaan monissa länsimaissa, Saksan osavaltiovaalit tuoreimpana esimerkkinä. Demarileirissä Tuomiojan kaltainen, aidosti punainen ehdokas saattaakin vaikuttaa houkuttelevalta vastavedolta tilanteeseen, jossa Vasemmistoliitto saattaa muuten olla suurimman potin viejä.
Meille Tuomiojan valinta sopisi oikein hyvin. Patavanhoillinen Tuomioja ajaa linjauksia, joiden kantava voima on 60-luvun militantti aatteellisuus modernin maltillisen ja rationaalisen rakentavan politiikan sijaan.
Minä voin sen sanoa ääneen. Tuomiojan johdolla SDP:n uudistuminen ei suinkaan olisi todellista, ennemmin Demarit jatkaisivat taantumistaan. SDP:n onneksi Tuomiojalle on vaihtoehtoja, erinomaisena esimerkkinä vaasalainen Kumpula-Natri.
Demarien pää-äänenkannattajassa Helsingin Sanomissa Hanna Kaarto hehkuttaa että "kukaan ei voi enää sanoa, etteikö Sdp:n uudistuminen olisi nyt todellista."
Ratkaiseva tekijä on tietysti uuden puheenjohtajan nimi. Talouskasvun hiipuminen on herättänyt populistisia vasemmistoliikkeitä unestaan monissa länsimaissa, Saksan osavaltiovaalit tuoreimpana esimerkkinä. Demarileirissä Tuomiojan kaltainen, aidosti punainen ehdokas saattaakin vaikuttaa houkuttelevalta vastavedolta tilanteeseen, jossa Vasemmistoliitto saattaa muuten olla suurimman potin viejä.
Meille Tuomiojan valinta sopisi oikein hyvin. Patavanhoillinen Tuomioja ajaa linjauksia, joiden kantava voima on 60-luvun militantti aatteellisuus modernin maltillisen ja rationaalisen rakentavan politiikan sijaan.
Minä voin sen sanoa ääneen. Tuomiojan johdolla SDP:n uudistuminen ei suinkaan olisi todellista, ennemmin Demarit jatkaisivat taantumistaan. SDP:n onneksi Tuomiojalle on vaihtoehtoja, erinomaisena esimerkkinä vaasalainen Kumpula-Natri.
perjantai 8. helmikuuta 2008
Kirpputori, Vanhan Kirjan Talvi ja markkinatalous
Lauantaina suuntaamme Ilokiveen kirpparille, sieltä kaupunginkirjastolle, jossa järjestetään talvikauden suurin vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Vanhan Kirjan Talvi.
Mahdollisuus tavaroiden kierrättämiseen ja uusiokäyttöön parantaa uutena ostetun esineen jälleenmyyntimahdollisuuksia ja siten sen arvoa. Vähittäiskaupan alalla luulisi siis olevan riittävät houkuttimet järjestää kirpputoreja.
Mahdollisuus tavaroiden kierrättämiseen ja uusiokäyttöön parantaa uutena ostetun esineen jälleenmyyntimahdollisuuksia ja siten sen arvoa. Vähittäiskaupan alalla luulisi siis olevan riittävät houkuttimet järjestää kirpputoreja.
torstai 7. helmikuuta 2008
Lisää vanhoja Kauppalehtiä
Tammikuun naisyrittäjyys-liitteen kannessa Paola ja Pirjo Suhoselle "yrittäjyys on vapautta tehdä asioita oman arvomaailman pohjalta".
Meille KD edustaa samaa.
Meille KD edustaa samaa.
Katsaus Kauppalehtiin
Kultani juna saapuu tarkalleen 10 tunnin kuluttua ja siivoilin kämppääni kuntoon sitä silmällä pitäen. Tiedätkö sen tunteen, kun jostain löytyy yli kuukauden vanha lehti?
Keskiviikkona 2.1. Kauppalehti kirjoittaa etusivullaan sijoittajien uskovan kurssinousun jatkuvan. Uusi vuosi alkaa positiivisilla odotuksilla, niin kuin ehkä hyvä onkin. Pörssissä kurssinousu ei ole jatkunut, joskin lasku on tasaantunut eikä yleisindeksi ole alkuvuoteen verrattuna sittenkään romahtanut, vaikka välillä niin näytti käyvän.
Moni nauttii tuomiopäivän saarnaamisesta, taloudessakin. Aikaisempiin taantumiin verrattuna makrotaloudellinen data on kuitenkin reilusti positiivisempaa. Vaikka Yhdysvalloissa selvästi on jo menossa taantuma, osa ekonomisteista odottaa käänteen tapahtuvan vielä tänä vuonna. Yhdysvaltalainen ekonomisti Greg Mankiw kirjoittaa erinomaista blogia (joka on erinomainen paitsi yleensä erittäin lyhyiden tekstiensä, myös runsaiden linkkiensä takia), jossa taantumaan on viitattu säännöllisesti.
Suosittelen blogin seuraamista kaikille taloustieteestä kiinnostuneille. Tammikuussa Greg (saanhan sanoa sinua Gregiksi, mr. Mankiw?) kirjoitti nykyisestä taantumasta seuraavaa
Keskiviikkona 2.1. Kauppalehti kirjoittaa etusivullaan sijoittajien uskovan kurssinousun jatkuvan. Uusi vuosi alkaa positiivisilla odotuksilla, niin kuin ehkä hyvä onkin. Pörssissä kurssinousu ei ole jatkunut, joskin lasku on tasaantunut eikä yleisindeksi ole alkuvuoteen verrattuna sittenkään romahtanut, vaikka välillä niin näytti käyvän.
Moni nauttii tuomiopäivän saarnaamisesta, taloudessakin. Aikaisempiin taantumiin verrattuna makrotaloudellinen data on kuitenkin reilusti positiivisempaa. Vaikka Yhdysvalloissa selvästi on jo menossa taantuma, osa ekonomisteista odottaa käänteen tapahtuvan vielä tänä vuonna. Yhdysvaltalainen ekonomisti Greg Mankiw kirjoittaa erinomaista blogia (joka on erinomainen paitsi yleensä erittäin lyhyiden tekstiensä, myös runsaiden linkkiensä takia), jossa taantumaan on viitattu säännöllisesti.
Suosittelen blogin seuraamista kaikille taloustieteestä kiinnostuneille. Tammikuussa Greg (saanhan sanoa sinua Gregiksi, mr. Mankiw?) kirjoitti nykyisestä taantumasta seuraavaa
Kristillisdemokratian ABC
Eduskuntaryhmämme pääsihteeri, VTM Merja Eräpolku valmisteli tiiviin paketin Kristillidemokratian perusteista ideologiana ja liikkeen historiallisesta kehityksestä meillä ja muualla. Erinomaista luettavaa ihan jokaiselle.
Tekstin löydät täältä
Tekstin löydät täältä
Halonen ja hallitus mokasivat
Keskustelu Kemijärven sellutehtaasta ei laannu. Sellutehtaan lopettaminen on tragedia joka koskettaa satojen lappilaisten elämää ja siksi onkin ihmeellistä että hallitus ei ole käyttänyt osakeyhtiölain sille tarjoamia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
Osakeyhtiölain 5:4§ mukaan ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumiseen riittää 10 prosentin osakeomistus. Oikeusvaltiossa yhtiökokous on yrityksen ylin päättävä elin, jossa jokaisella osakkeenomistajalla on omistuksensa suuruinen vaikutusmahdollisuus yhtiön suuriin linjoihin. Valtiolla n. kolmanneksen omistajana olisi sitä kautta ollut mahdollisuutensa vaikuttaa reilusti Kemijärven sellutehtaan pelastamiseen.
Ilmeisesti hallituksesta puuttuu riittävä yhtiöjuridinen osaaminen.
Myös tasavallan presidentti moitti Stora Enson toimia ja valtion omistajaohjauksen passiivisuutta. Halonen olisi kuitenkin halunnut käyttää valtion painostusvoimaa pörssiyhtiön päätöksenteon kumoamiseksi. Outo ja tahditon ehdotus juristin koulutuksen saaneelta.
Osakeyhtiölain 1:5§ mukaan osakeyhtiön tehtävä on lisätä omistajiensa varallisuutta (jollei yhtiöjärjestyksessä toisin sanota), saman lain 1:7§ kieltää yhtiötä tekemästä päätöksiä, jotka (ilman liiketaloudellista perustelua) hyödyttävät vain osaa omistajista. Tämän säännöksen nimenomainen tarkoitus on suojata vähemmistöomistajia.
Vaikka valtio kykenisi vaikuttamaan asiaan, olisi sekä moraalisesti että oikeudellisesti tuomittavaa tehdä päätös joka hyödyttää vain yhtä omistajaa, valtiota. Erityisen epäoikeudenmukaista on, jos yksi omistaja kykenee käyttämään kansanjoukkoja oman etunsa ajamiseen.
Tapa romuttaisi sekä demokratian, että oikeusvaltion periaatteet. Parhaiten perillä oikeanlaisesta lähestymistavasta näyttää olevan Bjarne Kallis, joka kehotti lappilaisia ostamaan Stora Enson osakkeita ja menemään yhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen kertomaan näkemyksistään.
Osakeyhtiölain 5:4§ mukaan ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumiseen riittää 10 prosentin osakeomistus. Oikeusvaltiossa yhtiökokous on yrityksen ylin päättävä elin, jossa jokaisella osakkeenomistajalla on omistuksensa suuruinen vaikutusmahdollisuus yhtiön suuriin linjoihin. Valtiolla n. kolmanneksen omistajana olisi sitä kautta ollut mahdollisuutensa vaikuttaa reilusti Kemijärven sellutehtaan pelastamiseen.
Ilmeisesti hallituksesta puuttuu riittävä yhtiöjuridinen osaaminen.
Myös tasavallan presidentti moitti Stora Enson toimia ja valtion omistajaohjauksen passiivisuutta. Halonen olisi kuitenkin halunnut käyttää valtion painostusvoimaa pörssiyhtiön päätöksenteon kumoamiseksi. Outo ja tahditon ehdotus juristin koulutuksen saaneelta.
Osakeyhtiölain 1:5§ mukaan osakeyhtiön tehtävä on lisätä omistajiensa varallisuutta (jollei yhtiöjärjestyksessä toisin sanota), saman lain 1:7§ kieltää yhtiötä tekemästä päätöksiä, jotka (ilman liiketaloudellista perustelua) hyödyttävät vain osaa omistajista. Tämän säännöksen nimenomainen tarkoitus on suojata vähemmistöomistajia.
Vaikka valtio kykenisi vaikuttamaan asiaan, olisi sekä moraalisesti että oikeudellisesti tuomittavaa tehdä päätös joka hyödyttää vain yhtä omistajaa, valtiota. Erityisen epäoikeudenmukaista on, jos yksi omistaja kykenee käyttämään kansanjoukkoja oman etunsa ajamiseen.
Tapa romuttaisi sekä demokratian, että oikeusvaltion periaatteet. Parhaiten perillä oikeanlaisesta lähestymistavasta näyttää olevan Bjarne Kallis, joka kehotti lappilaisia ostamaan Stora Enson osakkeita ja menemään yhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen kertomaan näkemyksistään.
keskiviikko 6. helmikuuta 2008
50 vuotta suolaa.
KD:n 50-vuotisjuhlavuoden sloganina on "50 vuotta politiikan suolana". Iskulause on tietysti alluusio Matt. 5:13 "te olette maan suola" -vertauskuvaan. Monille KD on ollut enemmänkin suolaa haavoihin kuin miellyttävä lisämaku. Toivottavasti tulevat 50 vuotta näkevät aiempaa rakentavamman puolueen muutosjarrun sijaan.
Suolavertauskuva kertoo karua kieltä myös puolueen kasvuhaluttomuudesta. Puoluehallituksessa istuu edelleen paljon ihmisiä, joille "rotupuhtauden" säilyttäminen on tärkeämpää kuin vaikutusvallan lisääminen.
Kuka laittaisi ruokaansa 10% suolaa?
http://kd.multiedition.fi/KD/www/fi/jarjesto/kd_50v./index.php
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
